Neljä syytä äänestää aluevaaleissa
Uutiset sosiaali- ja terveyspalvelujen todellisuudesta monilta hyvinvointialueilta turhauttavat niin palveluiden käyttäjiä kuin henkilökuntaakin. Varsinais-Suomessa vaalitilaisuuksissa hyvinvointialue Varhaa kutsutaan usein ”Harhaksi”. Perniöläinen eläkeläinen rollaattorista tiivisti varmasti monen tunteet jakaessani lentolehtisiä lauantaina: ”Taidan jäädä katsomoon tällä kertaa. Aluevaaleista on lähes mahdoton innostua.”
Tämä kiukku ja kyynisyys sote-palveluiden tilasta pitäisi nyt kanavoida poliittiseksi toiminnaksi ja äänestämiseksi. Paljon on voitettavissa – ja paljon myös hävittävää.
Vaaleissa päätetään monien lasten, vanhusten, yrittäjien, työttömien ja freelancerien elintärkeiden sote-palveluiden tulevaisuudesta. Tässä siis mielestäni neljä parasta syytä äänestää aluevaaleissa.
1. Aluehallituksen voimasuhteilla ja aluevaltuutetuilla on merkitystä
Olen viimeisen vuoden seurannut Varsinais-Suomen hyvinvointialueen päätöksiä tarkasti, sillä oman kylän lähipalvelut olivat aluksi kokonaan lakkautuslistalla. Kampanjamme jälkeen palvelupiste pelastui, mutta palveluita kuitenkin vähennettiin – vaikka aluehallituksen tarkoituksena oli säilyttää myös laboratoriopalvelut. Nyt vaadimme virtsa- ja verikokeiden palauttamista palveluvalikoimaan – ja tällä hetkellä näytteenoton jatkuminen näyttää lupaavalta.
Monelle tämä kokemus voisi olla osoitus siitä, että Varha on toivottoman byrokraattinen. Minulle se osoittaa, että Varhassa oikeutta saa vaatimalla. Siksi valtuustoihin tarvitaan lisää ihmisiä, jotka välittävät asukkaiden huolista, seuraavat päätösten toteutumista ja jaksavat vääntää vastaan. Vain siten suuri organisaatio voi lunastaa lupauksensa myös pienillä paikkakunnilla.
Varsinais-Suomessa moni tärkeä lähipalvelu ja palvelupiste on säilynyt siksi, että Keskustalla, SDP:llä ja Vasemmistoliitolla on aluevaltuustossa ja -hallituksessa enemmistö äänin 7–6. Nämä ryhmät ovat puolustaneet lähipalveluita muita ryhmiä vastaan.
Vaaleja ei tietenkään voiteta sillä, mitä lakkautusuhkia on torjuttu, mutta nämä päätökset osoittavat, että aluevaltuuston voimasuhteet ovat ratkaisevan tärkeitä.
Siksi paras vaihtoehto on valita ehdokkaita, jotka kamppailevat Varhassa asioiden korjaamisen puolesta ja asukkaiden äänen kuulemiseksi. Itse koen kuuluvani tähän joukkoon. Esimerkiksi Nina Söderlund (Vasemmistoliitto) ja Niina Alho (SDP) ovat osoittaneet, että päättäväisellä toiminnalla moni karikko voidaan välttää. Löydä siis ehdokas, joka on valmis vääntämään ja vaatimaan, kun hyvinvointialueen virkamies sanoo ei.
2. Vuosisadan rakenneuudistuksen peruskivet muurataan nyt
Sote-uudistusta on kutsuttu vuosisadan uudistukseksi. Varha aloitti toimintansa vuonna 2023. Joiltakin osin palvelut ovat parantuneet, mutta monin paikoin ne ovat heikentyneet merkittävästi. Yksi suurimmista ongelmista on epäluottamus Varhan johtoa kohtaan – sitä kokevat niin henkilöstö, asiakkaat, päättäjät kuin asukkaatkin.
Tärkein ongelmien syy on Petteri Orpon hallituksen politiikka. Hallitus vaatii hyvinvointialueilta nopeaa talouden tasapainottamista ennen vuoden 2026 loppua. Tämä johtaa lyhytnäköisiin leikkauksiin, jatkuviin yt-kierroksiin ja peruspalveluiden laiminlyöntiin. Tehokkaat ja inhimilliset palvelut vaatisivat sen sijaan pitkäjänteistä panostamista perusterveydenhuoltoon.
Nyt valittava aluevaltuusto on ensimmäinen, joka istuu kokonaisen neljän vuoden kauden – ja tulee tekemään kauaskantoisia päätöksiä. Erityisesti nyt rakennettavat omalääkärimallit ratkaisevat, voiko kylien, pienten kaupunkien ja saariston lähipalvelut parantua, vai toteutetaanko tämäkin uudistus palvelujen keskittämisen ehdoilla.
Tuleeko hoivastamme yksityisten terveysjättien temmellyskenttä, vai rakennammeko palvelut, joissa ihmisten tarpeet ja kestävät rakenteet kohtaavat?
Itse ajattelen, että palvelutuotantoa tulisi kehittää osuuskuntien, säätiöiden, järjestöjen, pienyritysten ja sosiaalisten yritysten suuntaan – toimijoiden, jotka asettavat hoivan voitontavoittelun edelle. Nyt taas suuret hoiva- ja rekrytointiyritykset lobbaavat yksityistämisen puolesta, ja Orpon hallitus kuuntelee tarkasti. Seurauksena on ollut taloudellisesti kestämättömiä ja haavoittuvia ratkaisuja.
Siksi oma vaalilauseeni on: ”Meillä on varaa parempiin sosiaali- ja terveyspalveluihin kaikille – mutta ei ole varaa yksityisten hoivajättien kasvaviin voittoihin.” Tämän ajatuksen toteuttaminen vaatii poliittista tukea – siis ääniä vaaleissa.
3. Aluevaalit ovat myös kansanäänestys Orpon hallituksen politiikasta
Luvassa on lisää taisteluita hyvinvointialueilla lyhytnäköisiä leikkauksia vastaan sekä uusia yt-neuvotteluita henkilöstölle. Kaksikieliset palvelut eivät parane, kun koko järjestelmä on kriisissä. Ihmettelen, miten RKP:n riveissä on hyväksytty tämä säästölista.
Eduskuntavaaleissa Orpon hallituksen puolueet lupasivat turvata terveyspalvelut – mutta kyyti on ollut kylmää. Missään vaaleissa näille leikkauksille ei ole annettu mandaattia. Nyt kansalaisilla on mahdollisuus sanoa suoraan, mitä mieltä ovat jatkuvasta sote-palvelujen kurjistamisesta.
Aina kun tekee mieli kirota Varhaa, kannattaa kohdistaa palaute hallituspuolueisiin. Juuri tämä hallituskausi on vienyt alueilta työrauhan ja resurssit, mikä on johtanut kaaokseen.
Varsinais-Suomessa tarvitaan nyt työrauha ongelmien korjaamiseen, ja lisää painetta Orpon hallituksen politiikan muuttamiseksi. Jos tulen valituksi, alan valmistella kansalaisaloitetta, jonka tavoitteena on turvata työrauha ja resurssit hyvinvointialueille. Aion kutsua mukaan kaikki nyt valittavat aluevaltuutetut.
4. Ei anneta valtaa hoivapalveluista kovatuloisille kaupunkilaisille
Hyvinvointipalveluista ovat eniten riippuvaisia ne, joilla ei ole varaa yksityisiin terveysvakuutuksiin. Suomessa on kuitenkin joukko hyväosaisia kaupunkilaisia, jotka käyvät aina privaatilla. He eivät luota julkisiin palveluihin – eivätkä useinkaan ole niihin koskaan turvautuneet, paitsi erikoissairaanhoitoon yksityislääkärin lähetteellä.
Siksi he ovat valmiita leikkaamaan perusterveydenhuollosta ja siirtämään rahaa julkisista palveluista yksityisille terveysyrityksille – juuri kuten Orpon hallitus on tehnyt.
Vaikka tämä ryhmä edustaa alle neljännestä äänestäjistä, he äänestävät aktiivisesti. Jos äänestysprosentti jää alhaiseksi, heidän äänensä painavat enemmistön verran. Siksi on ratkaisevaa, äänestämmekö me muut.
Ei anneta varakkaiden päättää meidän kaikkien terveyspalveluiden alasajosta.